Ja niin taas ollaan tässä pisteessä, että pahoittelen sitä ettei minusta ole kuultu mitään liki yhdeksään kuukauteen. Syykin on selvä: Ei oikein ole ollut mitään kirjoitettavaa. Tai no, tavallaan on ja tavallaan ei ole. Syksyllä aloitin 3. vuoden varhaiskasvatuksen opettajan opinnot päämääränäni valmistua samaan aikaan, kuin kaikki muutkin syksyllä 2019 aloittaneet. Vaan kappas kehveliä, enpä valmistukaan. Elämä on nyt siinä vaiheessa, että on pakko laittaa asiat tärkeysjärjestykseen: Pakonomainen huhkiminen ja hutiloiden tehdyt kandivaiheen opinnot, vai rauhassa edeten sekä mielenterveyttä säästäen? No, valitsin ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin. Ajatus tästä on pyörinyt mielessä jo pitkään, alitajuntaisesti uskon, että olen tiennyt tästä päätöksestä jo useamman kuukauden ajan ja varoivaisesti pyöritellyt sitä kielen päällä, mutta olen kuitenkin aina ajanut itseni siihen samaan nurkkaan, jolloin olen käytännössä pakottanut itseni työskentelemään, vaikka se on tuntunut ihan helvetin pahalta. Joo, ihminen on parhaimmillaan pienen paineen alla, mutta kun tuntuu että tätä painetta on kestänyt koko opintojen ajan. Toisin sanoen, raja on viimeinkin tullut vastaan, enempään en kykene, eikä tarvitsekaan. On aika ottaa hieman rauhallisemmin ja keskittyä niihin tärkeisiin asioihin. 

Samaan hengenvetoon sanon, että kyllä - koulutus on tärkeää, mutta niin on myös hyvinvointi, eikä sen kanssa tule leikkiä mitään Jumalaa. Valmistun ammattiini joskus syksyllä 2022, jonka jälkeen palaan työelämään muutamaksi kuukaudeksi, jolloin saan kerrytettyä säästölipasta jonkin verran, rahaa me kaikki tarvitaan - hölmö on se, joka sanoo rahan olevan vain rahaa (kuten eräs kaukainen sukulaiseni joskus 2017, esitellessään jotain 200€ maksavaa paitaa. Video taitaapi löytyä edelleen youtubesta, tai ainakin siitä on tehty erittäin hyvä sontaboksi-video). Työ mahdollistaa myös investoinnin eri asioihin, kuten esimerkiksi. klarnanperkeleen kolminumeroisen velkasaldon maksamisen, matkakassan kerryttämisen yms.) En tosin tiedä, että mihin maisteriohjelmaan oikein haen, olen oikeutettu hakemaan vaka, loko, opon, tai aineenopettajan maisteriohjelmaan, mutta en oikein tiedä siitä, että mikä noista kiinnostaisi kaikista eniten. Varmaankin OPO ja aineenopettaja, haluaisin mahdollisesti tehdä töitä lukioikäisten nuorten kanssa, sekä auttaa heitä oikeaan suuntaan valitsemallaan tiellä. En tosin ole poissulkenut myöskään mahdollisuutta kouluttautua kokonaan uuteen ammattiin! Eniten ehkä kiinnostaisi sosionomiopinnot, suuntautuisin varmaankin kuraattorilinjalle. Heh, kuten varmaankin jo arvasitte, on minun vaikea nähdä itseäni missään muualla, kuin koulu - tai kasvatusalalla. 

Päivittelen tänne taas joskus, kun on jotain kerrottavaa. Pysykää terveinä! 

Veronika.