Moikka ja tervetuloa!

Jos rehellisiä ollaan, niin oon aina tosi vaivautunut, kun pitäisi keksiä joku erittäin iskevä ja mukaansa tempaava aloitus blogille. Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun tätä hommaa teen. Joka kerta olen ajatellut samalla tavalla, että jaksan ja pyrin saamaan AINAKIN 10 lukijaa per kuukausi. Noh, arvatkaapa onko kyseinen suunnitelma toteutunut? - Ei. Tosin, silloin 15-vuotiaana kirjoittamani blogit muistuttivat enemmänkin sekametelisoppaa, ja kuka sellaista pystyisi ottamaan vakavasti? En mä ainakaan, vielä joskus saan aivan hirveitä "häpeäkohtauksia", jolloin haluan vain oikeasti kadota maan rakoon ja unohtaa kaiken.

Vaikka otsikko onkin "The secret diary of Veronica Rafale" en todennäköisesti tule postaamaan tänne päivittäin, koska päiväni ovat hyvinkin samanlaisia, eikä mun elämässä oikein ole tiedossa mitään suuria muutoksia, ainakaan vielä. Tarkkasilmäisimmät varmaankin huomaan yhteyden Twin Peaksiin, erääseen lempisarjaani, jonka kolmatta kautta odotan kuin kuuta nousevaa. Itse asiassa, kävin viime viikolla ystäväni kanssa Kallion On the Rocksin Twin Peaksin kolmoskauden odottajaisissa, jossa siis katsottiin kolme jaksoa. Voin kyllä sanoa, että seuraavat viikot menee matelemalla, kun kyttään jatkuvasti HBO Nordicin sivuja, odottaen kolmoskautta kuin nälkäinen tiikeri, joka vaanii saalistaan malttamattomana. 

Jotta pysyisin mahdollisimman anonyyminä, en halua paljastaa asuinpaikkaani, enkä paljonkaan itsestäni, ainakaan heti. Koska mun mielestä on paljon kiinnostavampaa jäädä seuraamaan jotain blogia/vlogia, jossa ei mahdollisesti näytetä kasvoja. Täten katsojalla/lukijalla on käytössään vain mielikuvitus, miltä se ihminen siellä ruudun takana oikeasti näyttää? Millainen ääni hänellä on? 

Jos nyt jotain täytyy kertoa, niin olen kutakuinkin 160cm pitkä, mulla on vihreät silmät ja tummanruskeat, laineikkaat hiukset. Tykkään kissoista, kulttisarjoista, vanhoista videopeleistä, musiikista ja vihreästä teestä. Luonteeltani olen melko temperamenttinen ja suorasukainen, en niinkään jaksa välittää ihmisten mielipiteistä ja ihmiset on useasti jakautuneet kahteen ryhmään. Joko ne rakastaa mua, tai sitten ne vihaa mua. 

Tykkään myöskin maailmanparannuksesta ja oon myöskin erityisen kiinnostunut kasvihuoneilmiöstä, muista luonnonhasardeista, avaruudesta ja erityisesti ruoasta, mainittakoon nyt porkkana, parsa - ja kukkakaali erityisjalustalle. 

Sydäntä lähellä on aina ollut musiikki, etenkin rockin ja hevin eri alalajit, mutta välillä kiusaan ystäviäni ihan tahallisesti luukuttamalla Erique Igleksiaksen Bailandoa, matoma remixillä. Lempibändeihin kuuluu; Judas Priest, KISS, Iron Maiden, Anthrax, Annihilator & Queen. Mutta klassista musiikkia opiskelevana lähtemättömän vaikutuksen muhun ovat tehneet; Bach, Dvorak, Mozart, Sammartini & Sibelius. 

En halua, että tästä aloituksesta tulee mikään kilometrin mittainen postaus, joten on aika lopettaa hyvän sään aikana. Ken tietää, että milloin julkaisen seuraavan kerran. Ehkä viikon päästä, tai jopa puolen vuoden päästä, kun muistan tämän blogin olemassaolon. 

Kiitos, kun (jos) jaksoit lukea, näkemisiin!